Asiakas 30v.
“Olin ollut vuoden kuopuksemme kanssa kotona ja olimme vasta muuttaneet alueelle, jossa meillä ei ollut sukulaisten suomaa tukiverkkoa (on kyseenalaista olisiko sitä muutenkaan), kun seinät alkoivat kaatua kotona päälle. Ahdistuin ja masennuin ja päivät olivat yhtä taistelua tunnista toiseen. Hain apua. Sain keskusteluapua, saimme tukea kasvatusasioihin vanhempien lapsiemme suhteen ja minulle tarjottiin lisäksi kotihoitoapua vauvan kanssa. Näistä jälkimmäinen osoittautui ylivoimaisesti tärkeimmäksi ja auttavimmaksi pelastusrenkaaksi loppuäitiyslomani yli. Kiitos Riikan.”
Minua jännitti tietysti alkuun, kun vieras ihminen alkoi käymään meillä useamman kerran viikossa. Nolotti oma avuttomuus, mietin uskallanko jättää vauvaani vieraan kanssa ja tietysti siivosin joka kerta ennen vierailuja. Pian kuitenkin nämä jäivät pois (ehkä siivousta lukuun ottamatta:)), kun huomasin ne turhaksi.
Riikka ei ylenkatsonut tilannettani. Hän kuunteli, oli ymmärtäväinen, mutta ei kuitenkaan koskaan teeskennellyt ja sanoi mielipiteensä myös suoraan. Tästä syntyi luottamus. Hän osoittautui välittäväksi, suurisydämiseksi, rennoksi, hauskaksi, suorapuheiseksi ihmiseksi.
Riikka auttoi vauvan unikoulussa ja näytti ettei se mene rikki, jos nukahtaakin yksin omaan sänkyynsä (on muuten erittäin hyödyllinen havainto).
Ystävystyimme ja pystyin puhumaan hänen kanssaan monista elämän vaikeistakin aiheista. Loppuäitiyslomani menikin sitten aivan toisin kuin olin pelännyt ja minulla jäi monta hyvää oppia ja muistoa mieleen. Kiitos Riikka!
